Kajaanin Hakan 70-vuotista historiaa

Hevossuon Haka

5 päivänä maaliskuuta 1953 klo 13 alkoi Hevossuolla Riko Partasen talossa, Hevossuon Haka nimisen voimistelu ja- urheiluseuran perustava kokous. Hevossuon kylä on Suojärveltä 1947 muuttaneiden evakoiden asuinympäristö ja se sijaitsee 5km Kajaanin keskustasta Iisalmeen päin. Kokouksen avasi silloisen Kajaanin Palloseuran puheenjohtaja Paavo Niskavaara. Aluksi hän selosti työväen urheiluliiton toimintaa ja tarkoitusperiä, sekä seurojen merkitystä seudun nuorison kasvattajana. Hänet valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteerinä toimi Aarne Lerssi. Hevossuon Hakan johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Samuli Partanen, sihteeriksi Aarne Lerssi ja rahastonhoitajaksi Jaakko Partanen. Jäseniksi valittiin Johannes Lerssi, Vihtori Levy, Yrjö Niemi ja Kaarlo Naakka. Varajäseniksi Aleksi Valasmo, Arvo Simanainen ja Mikko Fomin.

Ojavuo Armaan suunnittelema Hevossuon Hakan hihamerkki

Riko Partasen 7 miehen veljessarja on Kajaanin Hakan peruskivi. Riko Partasen pihassa aloiteltiin jalkapalloharrastus kylän nuorison kesken. Veljeksillä oli erittäin myötämieliset vanhemmat, antoivathan he alueen jossa jalon jalkapallon a:ta opeteltiin. Särkyipä heidän talosta monta kertaa ikkuna ruutukin, kun pallo lipsahti. Sunnuntaipäivinä oli usein kova tempo päällä ja väkeä riitti katsomoonkin. Aluksi pelattiin jalkapalloa enemmän sydämellä, kuin taidolla. Alkuvuosina taktiikka oli kuin amerikkalaisessa jääkiekossa, eli pitkä päätyyn ja kaikki perään. Myöhemmin taktiikka monipuolistui ja pelaajapaikat vakiintuivat.

Partasen seitsemän veljestä

Alkujaan Haka oli tyypillinen kyläseura, jonka ohjelmaan kuului jalkapallon lisäksi yleisurheilu, hiihto ja lentopallo. Jäsenten mestaruushiihdot oli tulloin suosiossa ja yleisurheilussa piiritasolla menestys oli hyvä. Lentopalloa pelattiin 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa. Kaupungilta saatiin lentopallokenttäalue Maastolta ja kenttä syntyi talkootyönä. Olihan silloin Hevossuolla hevosia maansiirtoon ja uutterat lapiomiehetkin löytyivät. Lentopallokenttä oli ahkerassa käytössä. Hakan lentopallojoukkue oli 4 vuotta Työväen Urheiluliiton Kainuun piirin sarjassa, jossa pelasi 5-6 joukkuetta. Haka sijottui 3 kertaa hopealle ja kerran pronssille.

Hakan maakuntasarjan edustusjoukkue 50-luvulta

Nimi muutettiin Kajaanin Hakaksi 23.1.1963, kun seuran jäsenkunta laajeni ja toiminta keskitettiin kokonaan jalkapalloon. Tulokset alkoivat näkyä nopeasti. Pelimatkat rahoitettiin kimpassa. Haka aloitti taipaleensa piiri- ja aluesarjoista, joissa vastustajina olivat mm. Lehtovaaran Viri, Jormuan Tarmo, Kajaanin Reipas, Otanmäen Pallo, jne. Seuran valmentajaksi ryhtyi Pentti Kärkkäinen, joka toimi valmentajana 10 vuotta. Kesällä -63 Haka nousi aluesarjaan. Tuolloin laajeni myös junioritointa ja alkoi Pentti Kärkkäisen ideoima Hakan Nappulaliiga. Nappulaliigassa pelasi tuolloin 8-13 vuotiaat pojat. Parhaina vuosina Nappulaliigassa pelasi yli 200 tenavaa ja pelkkiä joukkueita oli 22. Nappulaliigatoiminta on ollut seuran kivijalkana alusta asti. Se on mahdollistanut matalan kynnyksen harrastamisen aloittamisen, niin taloudellisesti kuin taidollisesti. Piirisarjassa A-, B-, C ja D-juniorit ylsivät 60-luvun lopulla moniin lohkovoittoihin.

Juniorijoukkueiden ystävyysottelumatka v. 1967

Maakuntasarjaan Haka nousi vuonna 1966 Ja Suomen sarjaan kaksi vuotta myöhemmin. Vuodelta 1968 on seuran yleisöennätys: Haka-KaPa 2376 katsojaa.

Naiset alkoivat pelaamaan seurassa vuonna v. 71 ja karsivat Suomensarja paikasta seuraavana vuonna.